Pidä katse kaukana — Armon portissa

Pidä katse kaukana — Armon portissa                                               kesäkuu 2021
”Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne
on lähellä” (Luuk. 21:28).
Me motoristit tiedämme, että ajossa ei pidä tuijottaa lähelle, eturenkaan eteen, vaan katse on
pidettävä kauempana. Silloin huomaamme senkin, mitä tapahtuu lähellä, mutta jos keskitymme
lähelle, emme huomaa asioita kauempana.
Muutama kuukausi sitten näin seurakuntamme aamurukouksessa ilmestyksenkaltaisen kuvan.
Seisoin Jerusalemin itäpuolella Öljymäen alarinteellä, Getsemanen puiston laidalla, ja katselin
vanhaakaupunkia. Etualalla oli Kidronin laakso, jonka jälkeen kohosi Siionin vuori ja
vanhankaupungin muuri. Maisema oli tuttu, olen seissyt paikalla monta kertaa. Näky kesti vain
sekunteja, mutta ajatuksiini ehti painautua viisi sanomaa.
Ymmärsin olevani paikassa, jossa Jeesus rukoili ennen vangitsemistaan ja kärsimystään. Hän
taisteli kutsumuksensa kanssa, koska tiesi, mitä on edessä. Mutta hän voitti. Opetuslapset olivat
lähellä, ja kolme heistä lähinnä Jeesusta. He kuitenkin väsyivät ja nukahtivat, kun olisi ollut aika
tukea rukouksin Jeesusta tämän suurimman kamppailun hetkillä.
Olemme tulleet aikaan, jossa rukouksella on, jos mahdollista, entistä enemmän merkitystä sille, että
pysymme hengellisesti hereillä ja voittoisina. Jeesuksen vertauksessa kaikki kymmenen
morsiusneitoa nukahtivat, osa terveeseen, luonnolliseen uneen, osa petolliseen, päihtyneeseen. Kun
sydän on puhdas, uni on tervettä ja pysymme hengellisesti hereillä.
Katsellessani Jerusalemia tiedostin, että aivan vasemmalla puolellani on Kaikkien kansojen kirkko.
Olen käynyt siellä ja ihaillut, kuinka hämärään kirkkoon kajostaa valoa uskomattoman taidokkaasti
tehtyjen ikkunamaalausten läpi. Alttariosassa on noin kymmenen neliömetrin suuruinen paljas,
rosoinen kallio kertomassa, että siinä puistossa Jeesus rukoili ja vuodatti verihikeä ennen
kärsimistään.
Näyssä ymmärsin, että nyt jos koskaan kaikkien kansojen uskovien on aika panostaa rukoukseen
paitsi yksityisesti, myös yhdessä. Pyhä Henki yhdistää elävää kristikuntaa taustoista riippumatta.
Iloitsen, että tämä yhteyden periaate on ollut Gospel Riders -kerhossa keskeinen alusta alkaen.
Näyssä tiedostin, että minun tulee lähteä liikkeelle ja nousta ylös Jerusalemiin. Sinne päästäkseni
minun on ensin laskeuduttava Kidronin laaksoon. Vasta sieltä alkaa nousu kohti kaupunginmuuria.
Kidronin laakso kuvasi näyssäni juuri nyt koko maailman edessä ja käsillä olevaa alhoa, vaikeaa
aikaa. Kansat kokevat raskaita asioita ennen kuin Messias palaa ja hänen kuningaskuntansa nousee
hallitsemaan. Ennen rauhanvaltakuntaa on kuljettava laakson kautta. Se on ikävää ja vaikeaa, mutta
välttämätöntä. Se seuloo jyvät akanoista, pyhittää pyhiä ja paljastaa kelvottoman ja ihmistekoisen
aineksen Kristuksen ruumiista.
Näkyä katsellessani tiesin, että minua kutsuttiin menemään sisälle Jerusalemiin edessäni näkyvästä
muurin itäpuolen kaksoisportista, Kultaisesta portista. Kristillisen tradition mukaan Jeesus ratsasti
juuri siitä Jerusalemiin palmusunnuntaina. Portti on kuitenkin tällä hetkellä umpeen muurattuna.
Muslimit sulkivat sen 800-luvulla, mutta ristiretkeläiset avasivat sen uudelleen. Arabikenraali
Saladdin muurautti portin taas umpeen vuonna 1187 vallattuaan Jerusalemin takaisin muslimeille.
Profeetta Hesekiel näki jo muinoin nämä tapahtumat. ”Sitten mies vei minut takaisin pyhäkön
ulommalle portille, joka johtaa itään, mutta se oli suljettu. Herra sanoi minulle: ’Tämä portti pysyy
suljettuna. Sitä ei avata, eikä kukaan saa kulkea sen kautta, sillä Herra, Israelin Jumala, on kulkenut
siitä sisälle, ja se suljettiin’” (Hes. 44:1–3).

Kultaisen portin toinen nimi on Armon portti. Se muistuttaa Messiaasta — ja odottaa häntä.
Juutalaiset odottavat Messiaan saapuvan siitä. Myös kristityt odottavat, että Messias Jeesus menee
Armon portista sisään Jerusalemiin, kun hän palaa. Tie pelastukseen ja Messiaan kuningaskuntaan
on meille jokaiselle auki vain armosta, uskon kautta Messias Jeesukseen.
Näyn viimeinen sanoma oli meille motoristeille tuttu asia: pidä katse kaukana. Älä keskity liikaa
laakson murheisiin. Ajattele tulevaa Jeesuksen kuningaskuntaa, joka lopettaa maailman kuohunnan
ja tuo shalom-rauhan.
Kun katsot kauas, näet oikein myös lähellä ja käsillä olevan kuohunnan, ja myös henkilökohtaiset
ahdistuksesi. Älä keskity niihin, ettei kulkusi kävisi liian raskaaksi ja ettet menettäisi toivoasi ja
kadottaisi rakkauttasi, kun laittomuus lisääntyy.
Kun ohjaudut näystä käsin, laakso ei voita sinua. Sinä voit muuttaa laaksoa, ihmisiä siellä. ”Kun he
kulkevat kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi” (Ps. 84:7). Huomioi se, mikä on
lähellä, mutta ennen kaikkea katso aina kauas niin moottoripyörän sarvissa kuin rukouskammiossasi
ja seurakunnassasi.
PeeTee Juntumaa